Englannin A-oppimäärä vuosiluokilla 3-6
Hämeenlinnassa oppilaat aloittavat ensimmäisenä vieraana kielenä (A1) englannin opiskelun 1.luokalla. Englantia opiskellaan 1.luokalla yksi vuosiviikkotunti ja 2. luokalla yksi vuosiviikkotunti. Vieras kieli avaa oppilaille oven maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja kasvattaa oppilaita kielitietoisuuteen. Tärkeää on, että oppilaalle kehittyy myönteinen minäkuva kieltenoppijana ja hän rohkaistuu opiskelemaan muitakin kieliä. Englannin kielen asema globaalin viestinnän välineenä tarjoaa oppilaille mahdollisuuksia laajentaa tiedonhakukanaviaan kaikissa oppiaineissa. Vieraan kielen osaaminen kehittää oppilaan kulttuurienvälistä toimintakykyä ja kykyä työskennellä monikulttuurisessa maailmassa. Tavoitteena on turvata oppilaalle peruskoulun aikana englannin kielessä riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoihin.
Vuosiluokilla 1–2 vieraan kielen opetuksen erityisenä tehtävänä on herättää oppilaiden myönteinen asenne kielenoppimiseen sekä vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Opetuksessa korostuvat ilo, innostus, luovuus ja osallisuus. Opetus herättelee oppilaiden uteliaisuutta kieliin. Opetus tukee oppilaan kykyä havainnoida ja hyödyntää ympäröivässä maailmassa olevia kielellisiä ja kulttuurisia virikkeitä. Opetuksessa tarjotaan monipuolisia kokemuksia vieraasta kielestä sekä niihin liittyvistä kulttuureista.
A1-englannin opetuksen paikalliset tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi vuosiluokilla 1-2 ovat kokonaisuudessaan opetussuunnitelman liitteenä.
(Englannin kielen A-oppimäärän paikallisessa opetussuunnitelmassa on käytetty lähteenä Merja Meriläisen ja Maarika Piispasen (2019) teosta The Early Bird gets the Word, opettajan opas, Laaja-alainen osaaminen 1.-2.-luokat.)
Englannin A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6
Oppimisympäristöt ja työtavat
Opetuksessa korostuu oppimisen ilo, vaihtelevat työtavat, toiminnallisuus ja suullinen vuorovaikutus arkeen liittyvissä tilanteissa. Käsiteltävät aihepiirit valitaan yhdessä oppilaiden kanssa heitä aidosti itseään kiinnostavista asioista. Opetuksessa käsitellään monipuolisesti erilaisia aiheita. Opetuksen alussa oppilaalta ei edellytetä luku- ja kirjoitustaitoa. Oppilaan kiinnostusta suullista ja kirjoitettua kieltä kohtaan herätellään ja lisätään. Vähitellen lisätään myös oppilaan kiinnostusta lukemista ja kirjoittamista kohtaan.
Työtapojen valinnassa tulee ottaa huomioon erilaiset ja eri taustoista tulevat oppijat sekä oppilaiden ikäkausi ja kehitysvaihe. Työtapojen tulee olla monipuolisia, oppilaslähtöisiä ja oppilaita osallistavia. Työtapoja valittaessa lähtökohtana ovat toiminnallisuus ja tutkiva oppiminen. Opetusta voidaan eheyttää niin, että kohdekielen taitojen oppiminen nivotaan muiden oppiaineiden opetukseen.
Työtavoilla ohjataan oppilaita monipuoliseen vuorovaikutukseen, yhteiseen pohtimiseen, kielelliseen uteliaisuuteen ja päättelyyn sekä yhteistyötaitojen kehittämiseen. Työtavoissa yhdistyy leikinomaisuus, musiikki, draama, pelit ja liike sekä eri aistien hyödyntäminen. Oppilaille tarjotaan suullisen vuorovaikutuksen lisäksi mahdollisuuksia tutustua kohdekieleen ja oppia sitä myös kirjoitetun kielen kautta. Oppilaita ohjataan pohtimaan kielen oppimistaan esimerkiksi Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla sekä vähitellen ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.
Opetuksessa voidaan hyödyntää koko koulua ja koulun lähiympäristöä oppimisympäristöinä. Monikielisyys, kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus ovat näkyvissä oppimisympäristöissä. Kohdekieli kuuluu ja näkyy oppimistilanteissa ja oppilaalle tutuissa vuorovaikutustilanteissa. Oppimisympäristöjä voidaan muuttaa erilaisiin kielenoppimistilanteisiin sopiviksi ja siten mahdollistaa monipuoliset työtavat sekä työskentely ryhmissä ja itsenäisesti.
Oppimisympäristöjä suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa. Oppimisympäristöt tukevat oppilaan luontaista uteliaisuutta ja kokeilunhalua sekä leikillisyyttä ja mielikuvitusta, jotta oppilas rohkaistuu käyttämään vähäistäkin kielitaitoaan alusta asti. Oppimisympäristöjen avulla vahvistetaan oppilaiden monilukutaidon kehittymistä hyödyntämällä opetuksessa esimerkiksi kuvia, liikettä, ääntä ja erilaisia didaktisia välineitä. Opetuksessa tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia tutustua kohdekieleen ja kohdekieleen liittyvään kulttuuriin hyödyntämällä erilaisia oppimisympäristöjä sekä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi verkkoyhteyksiä muiden kohdekieltä puhuvien kanssa.
Oppiminen on yhteistoiminnallista ja oppilaita osallistavaa. Alusta asti on tärkeää kasvattaa oppilaita kannustavaan ja virheitä sallivaan ilmapiiriin, jossa jokaisella on turvallista ilmaista itseään vieraalla kielellä. Ilo omasta ja muiden osaamisesta on keskeinen tavoite kielten oppitunnilla.
Luokkatilaan/ koulun käytävään suositellaan koottavaksi aihepiireittäin vaihtuva havaintoseinä tukemaan työn alla olevan aihepiirin sanaston ja fraasien harjoittelua ja mieleen painamista.
Sanaston oppimisen tukemiseksi harjoiteltavien sanojen ja fraasien toistoon on suositeltavaa hyödyntää luokan- ja aineenopettajan yhteistyötä.
Oppimisessa hyödynnetään monipuolisesti TVT:tä kaupungin tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelman mukaisesti https://tvtsuunnitelmahameenlinna.wordpress.com/tavoitteet/1-2-luokat/
Koulun toimintakulttuurissa suositaan kielten näkyvyyttä edistäviä toimintoja. Kielitietoinen koulu – vinkkejä kielten näkyvyyden lisäämiseksi koulun arjessa https://tutorhameenlinna.files.wordpress.com/2019/08/kieli-nc3a4kyvc3a4ksi-1.pdf
Eurooppalainen kielisalkku: http://kielisalkku.edu.fi/fi/luokat-1-3/
Kielet/kieliaineet monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa
KIELIKASVATUS
Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.
Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa pyritään huomioimaan englannin kielen sisällyttäminen oppimisprosessiin ja tuotoksiin ensin suullisesti ja myöhemmin vahvistuvaa luku- ja kirjoitustaitoa hyödyntäen esim. tiedonhakuun ja dokumentointiin.
Aineenopettaja – luokanopettaja yhteistyössä opetusta on tärkeää eheyttää niin, että kohdekielen taitojen oppiminen nivotaan luontevasti muiden oppiaineiden opetukseen.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 3-6
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki
Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu, kielenopiskelutaitojen vahvistaminen sekä toiminnalliset, luovuutta ja osallisuutta edistävät työtavat tukevat oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaille tarjotaan tilaisuuksia tutustua myös muihin koulun tarjoamiin kieliin. Heille kerrotaan monipuolisen kielitaidon merkityksestä ja heitä kannustetaan opiskelemaan monipuolisesti kieliä.
Opetus tulee järjestää oppilaiden lähtökohdat huomioon ottaen ja opetusta tulee tarvittaessa eriyttää. Oppilaalla on oikeus saada oppimisen tukea tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaan vapauttamiseen kielen opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja sen tulee perustua jokaisen oppilaan osalta yksilölliseen harkintaan. Oppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 luvussa 7. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kohdekieltä entuudestaan osaaville oppilaille. Oppilaita ohjataan löytämään itselleen sopivaa ja kiinnostavaa oppimista edistävää aineistoa esimerkiksi verkosta tai kirjastosta.
Oppilaat tutustuvat oman koulun kielipolun mukaisiin kieliin lyhyissä kielisuihkutuksissa, joita järjestetään alkuopetuksen muun toiminnan osana.
Oppilaita kannustetaan opiskelemaan useita kieliä. Oppilaille ja heidän huoltajilleen kerrotaan kaupunkimme kielipolusta ja vapaaehtoisen A2-kielen opiskelumahdollisuuksista 1. ja 2. luokkien aikana.
Kodin ja koulun yhteistyö on erityisen tärkeää vieraan kielen opiskelun alkaessa. Opettajan on tärkeää tukea vanhempia kertomalla erilaisista kielen opiskelutavoista ja kannustaa koteja hyödyntämään esim. ilmaisia sähköisiä kielten oppimisalustoja kielen oppimisen toistokertojen lisäämiseksi.
Opetuksessa huomioidaan yleisen tuen työkalupakin apuvälineet, joiden avulla opettaja tukee oppilaiden oppimisen edistymistä ja turvaa laadukkaan opetuksen oppilaiden erilaiset lähtökohdat huomioon ottaen.
Oppilaalla on oikeus saada opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää (tilapäistä tai jatkuvaa) oppimisen ja koulunkäynnin tukea (kolmiportainen tuki).
Englantia entuudestaan osaavien oppilaiden motivaatiota on tärkeää ylläpitää eriyttämällä opetusta ylöspäin esim. TVT:tä hyödyntäen tai eriyttämällä oppilaita osaamisen tasoaan vastaavien haasteellisempien tehtävien pariin.
Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 3–6
Arviointi
Lukuvuoden aikana toteutettavan arvioinnin ensisijainen tehtävä on ohjata oppimista kannustavan palautteen avulla. Opettajan antama palaute antaa oppilaille mahdollisuuden tulla tietoiseksi oppimisen tavoitteista sekä omista taidoista ja niiden kehittämisestä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että opettaja antaa oppilaille mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan eri tavoin. Oppilaat harjoittelevat opettajan ohjaamana itse- ja vertaisarvioinnin taitoja osana kielten opiskelua.
Lukuvuoden päätteeksi A1-kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi tekemiensä havaintojen perusteella oppilaiden osaamista suhteessa kaikkiin opetussuunnitelman perusteissa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin. Opettajan arvioidessa oppilaan oppimista on huolehdittava siitä, että oppilaat voivat osoittaa osaamistaan eri tavoin.
Opettaja käyttää ennakoivaa toiminnallista diagnostista arviointia oppilaiden lähtötason arviointiin ja hyödyntää sitä opetusta ja eriyttämistä suunnitellessaan.
Oppilaiden kanssa keskustellaan yhdessä oppimisen tavoitteista, hyvän osaamisen kriteereistä ja opetellaan asettamaan omia tavoitteita oppimiselle. Yleiseurooppalaisessa viitekehyksessä (EVK) kuvataan PRE-A1 –kielitaitotason arvioinnin kriteerit.
Oppilaan englannin osaamista arvioidaan 1.-2.lk:lla erilaisten tunnistamista, ymmärtämistä ja suullista tuottamista mittaavien tehtävien avulla. Omia arvioitavia (suullisia ja vähitellen myös kirjallisia) tuotoksia opetellaan dokumentoimaan erilaisin menetelmin TVT-taitojen karttuessa.
Työskentelyn arvioinnissa kiinnitetään huomiota osallistumiseen, vuorovaikutustaitojen kehittymiseen sekä työvälineistä ja pienistä kotitehtävistä huolehtimiseen.
Oppilas harjoittelee toiminnallisesti kielten opiskelussa tarvittavien työskentelytaitojen ja oppimisen itsearviointia (erilaiset keholliset tunteen, ajatusten tai osaamisen näyttämistavat: esim. peukuttaminen, janapeli, Exit Ticket). Luku- ja kirjoitustaidon kehittyessä itsearvioinnin tapoja monipuolistetaan.
Oppilaat antavat toisilleen kannustavaa vertaisarviointia esim. kehukorttien avulla tai toiminnallisen hyvän huomaamisen keinoin.
Oppilas saa opettajalta monipuolista kannustavaa ohjaavaa palautetta kielenopiskelutaitojen kehittymisestä. On tärkeää, että oppilaalle kehittyy vahva myönteinen minäkuva kieltenoppijana. Oppilaan vahvuudet kielenopiskelun osalta otetaan esille myös arviointikeskustelussa.
1.lk:n lukuvuositodistuksessa englanti arvioidaan: hyväksytty/ hylätty + oppiaineen oppimisen tavoitteisiin liittyvää informatiivista sanallista palautetta lausepankista (vahvuudet edellä).
2.lk:n väliarvioinnissa ja lukuvuositodistuksessa englanti arvioidaan: Sanallinen (rasti)-arviointi kaikista oppiaineista + oppiaineen oppimisen tavoitteisiin liittyvää informatiivista sanallista palautetta lausepankista (vahvuudet edellä)
Englannin A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Työtavoilla ohjataan oppilaita monipuoliseen vuorovaikutukseen, yhteiseen pohtimiseen, kielelliseen uteliaisuuteen ja päättelyyn sekä yhteistyötaitojen kehittämiseen. Työtavoissa yhdistyy leikinomaisuus, musiikki, draama, pelit ja liike sekä eri aistien hyödyntäminen. Toimintatavat antavat oppilaille mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia oppia kohdekieltä suullisesti vuorovaikutuksen ja kirjoitetun kielen kautta. Oppilaita ohjataan pohtimaan kielen oppimistaan esimerkiksi Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.
Opetuksessa voidaan hyödyntää koko koulua ja koulun lähiympäristöä oppimisympäristöinä. Monikielisyys, kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus ovat näkyvissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Kohdekieli kuuluu ja näkyy oppimistilanteissa ja oppilaalle tutuissa vuorovaikutustilanteissa. Oppimisympäristöjä voidaan muuttaa erilaisiin kielenoppimistilanteisiin sopiviksi ja siten mahdollistaa monipuoliset työtavat sekä työskentely ryhmissä ja itsenäisesti. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla.
Oppimisympäristöjen avulla vahvistetaan oppilaiden monilukutaidon kehittymistä hyödyntämällä opetuksessa esimerkiksi kuvia, liikettä, ääntä ja erilaisia didaktisia välineitä. Opetuksessa tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia tutustua kohdekieleen ja kohdekieleen liittyvään kulttuuriin hyödyntämällä erilaisia oppimisympäristöjä. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Englantia käytetään aina, kun se on mahdollista.
Kielet/kieliaineet monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa
KIELIKASVATUS
Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.
Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa pyritään huomioimaan englannin kielen sisällyttäminen oppimisprosessiin ja tuotoksiin ensin suullisesti ja myöhemmin vahvistuvaa luku- ja kirjoitustaitoa hyödyntäen esim. tiedonhakuun ja dokumentointiin.
Opetusta on tärkeää eheyttää niin, että kohdekielen taitojen oppiminen nivotaan luontevasti muiden oppiaineiden opetukseen ja englannin kieltä käytetään myös muissa oppiaineissa dokumentoinnissa ja tiedonhaussa. Oppimista tukeva opetuksen eheyttäminen edellyttää pedagogista keskustelua ja aineenopettaja – luokanopettaja yhteistyötä.
(Englannin kielen A-oppimäärän paikallisessa opetussuunnitelmassa on käytetty lähteenä Merja Meriläisen ja Maarika Piispasen (2019) teosta The Early Bird gets the Word, opettajan opas, Laaja-alainen osaaminen 1.-2.-luokat.)
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 7-9
Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu, kielenopiskelutaitojen vahvistaminen sekä toiminnalliset, luovuutta ja osallisuutta edistävät työtavat tukevat oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaille tarjotaan tilaisuuksia tutustua myös muihin koulun tarjoamiin kieliin. Heille kerrotaan monipuolisen kielitaidon merkityksestä ja heitä kannustetaan opiskelemaan monipuolisesti kieliä.
Opetus tulee järjestää oppilaiden lähtökohdat huomioon ottaen ja opetusta tulee tarvittaessa eriyttää. Oppilaalla on oikeus saada oppimisen tukea tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaan vapauttamiseen kielen opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja sen tulee perustua jokaisen oppilaan osalta yksilölliseen harkintaan. Oppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 luvussa 7. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kohdekieltä entuudestaan osaaville oppilaille. Oppilaita ohjataan löytämään itselleen sopivaa ja kiinnostavaa oppimista edistävää aineistoa esimerkiksi verkosta tai kirjastosta.
Oppilaat tutustuvat oman koulun kielipolun mukaisiin kieliin lyhyissä kielisuihkutuksissa, joita järjestetään 3.lk:lla muun toiminnan osana.
Oppilaita kannustetaan opiskelemaan useita kieliä. Oppilaille ja heidän huoltajilleen kerrotaan kaupunkimme kielipolusta ja vapaaehtoisen A2-kielen opiskelumahdollisuuksista jo vuosiluokilla 1-2. Lisäksi 3.lk:n oppilaiden vanhemmille järjestetään vapaaehtoisten A2-kielten opiskelumahdollisuuksista kieli-infoilta ja heitä tiedotetaan asiasta riittävän ajoissa ennen kielivalintoja.
Kodin ja koulun yhteistyö on erityisen tärkeää vieraan kielen opiskelussa. Opettajan on tärkeää tukea vanhempia kertomalla erilaisista kielen opiskelutavoista ja kannustaa koteja hyödyntämään esim. ilmaisia sähköisiä kielten oppimisalustoja kielen oppimisen toistokertojen lisäämiseksi.
Opetuksessa huomioidaan yleisen tuen työkalupakin apuvälineet, joiden avulla opettaja tukee oppilaiden oppimisen edistymistä ja turvaa laadukkaan opetuksen oppilaiden erilaiset lähtökohdat huomioon ottaen.
Oppilaalla on oikeus saada opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää (tilapäistä tai jatkuvaa) oppimisen ja koulunkäynnin tukea (kolmiportainen tuki).
Englantia entuudestaan osaavien oppilaiden motivaatiota on tärkeää ylläpitää eriyttämällä opetusta ylöspäin esim. TVT:tä hyödyntäen tai eriyttämällä oppilaita osaamisen tasoaan vastaavien haasteellisempien tehtävien pariin.
Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi englannin kielen A-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9
Lukuvuoden päätteeksi A1-kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi tekemiensä havaintojen perusteella oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin. Opettajan arvioidessa oppilaan oppimista on huolehdittava siitä, että oppilaat voivat osoittaa osaamistaan eri tavoin.
Määritellessään osaamisen tasoa 6.vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää englannin A-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin, myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen.
Opettaja käyttää ennakoivaa toiminnallista diagnostista arviointia oppilaiden lähtötason arviointiin ja hyödyntää sitä opetusta ja eriyttämistä suunnitellessaan.
Oppilaiden kanssa keskustellaan yhdessä oppimisen tavoitteista, hyvän osaamisen kriteereistä ja opetellaan asettamaan omia tavoitteita oppimiselle. Yleiseurooppalaisessa viitekehyksessä (EVK) kuvataan kielitaitotasojen arvioinnin kriteerit.
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kehittyvan-kielitaidon-tasojen-kuvausasteikko
Oppilaan englannin osaamista arvioidaan erilaisten tunnistamista, ymmärtämistä sekä suullista ja kirjallista tuottamista mittaavien tehtävien avulla. Omia arvioitavia (suullisia ja kirjallisia) tuotoksia opetellaan dokumentoimaan erilaisin menetelmin TVT-taitojen karttuessa.
Työskentelyn arvioinnissa kiinnitetään huomiota osallistumiseen, vuorovaikutustaitojen kehittymiseen sekä työvälineistä ja kotitehtävistä huolehtimiseen.
Oppilas harjoittelee monipuolisesti kielten opiskelussa tarvittavien työskentelytaitojen ja oppimisen itsearviointia (erilaiset keholliset tunteen, ajatusten tai osaamisen näyttämistavat: esim. peukuttaminen, janapeli, Exit Ticket, sähköiset työskentelyalustat (analytiikka) sekä kirjallinen ja suullinen itsearviointi).
Oppilaat antavat toisilleen kannustavaa vertaisarviointia esim. kehukorttien avulla tai toiminnallisen hyvän huomaamisen keinoin.
Oppilas saa opettajalta monipuolista kannustavaa ohjaavaa palautetta kielenopiskelutaitojen kehittymisestä. On tärkeää, että oppilaalle kehittyy vahva myönteinen minäkuva kieltenoppijana. Oppilaan vahvuudet kielenopiskelun osalta otetaan esille myös arviointikeskustelussa.
Vuosiluokilla 3-6 oppilaan osaaminen kuvataan arvosanalla (4-10) lukuvuositodistuksessa.
Englannin A-oppimäärä vuosiluokilla 3-6
Hämeenlinnassa oppilaat aloittavat ensimmäisenä vieraana kielenä (A1) englannin opiskelun 1.luokalla. Englantia opiskellaan 1.luokalla yksi vuosiviikkotunti ja 2. luokalla yksi vuosiviikkotunti. Vieras kieli avaa oppilaille oven maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja kasvattaa oppilaita kielitietoisuuteen. Tärkeää on, että oppilaalle kehittyy myönteinen minäkuva kieltenoppijana ja hän rohkaistuu opiskelemaan muitakin kieliä. Englannin kielen asema globaalin viestinnän välineenä tarjoaa oppilaille mahdollisuuksia laajentaa tiedonhakukanaviaan kaikissa oppiaineissa. Vieraan kielen osaaminen kehittää oppilaan kulttuurienvälistä toimintakykyä ja kykyä työskennellä monikulttuurisessa maailmassa. Tavoitteena on turvata oppilaalle peruskoulun aikana englannin kielessä riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoihin.
Vuosiluokilla 1–2 vieraan kielen opetuksen erityisenä tehtävänä on herättää oppilaiden myönteinen asenne kielenoppimiseen sekä vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Opetuksessa korostuvat ilo, innostus, luovuus ja osallisuus. Opetus herättelee oppilaiden uteliaisuutta kieliin. Opetus tukee oppilaan kykyä havainnoida ja hyödyntää ympäröivässä maailmassa olevia kielellisiä ja kulttuurisia virikkeitä. Opetuksessa tarjotaan monipuolisia kokemuksia vieraasta kielestä sekä niihin liittyvistä kulttuureista.
A1-englannin opetuksen paikalliset tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi vuosiluokilla 1-2 ovat kokonaisuudessaan opetussuunnitelman liitteenä.
(Englannin kielen A-oppimäärän paikallisessa opetussuunnitelmassa on käytetty lähteenä Merja Meriläisen ja Maarika Piispasen (2019) teosta The Early Bird gets the Word, opettajan opas, Laaja-alainen osaaminen 1.-2.-luokat.)
Englannin A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6
Oppimisympäristöt ja työtavat
Opetuksessa korostuu oppimisen ilo, vaihtelevat työtavat, toiminnallisuus ja suullinen vuorovaikutus arkeen liittyvissä tilanteissa. Käsiteltävät aihepiirit valitaan yhdessä oppilaiden kanssa heitä aidosti itseään kiinnostavista asioista. Opetuksessa käsitellään monipuolisesti erilaisia aiheita. Opetuksen alussa oppilaalta ei edellytetä luku- ja kirjoitustaitoa. Oppilaan kiinnostusta suullista ja kirjoitettua kieltä kohtaan herätellään ja lisätään. Vähitellen lisätään myös oppilaan kiinnostusta lukemista ja kirjoittamista kohtaan.
Työtapojen valinnassa tulee ottaa huomioon erilaiset ja eri taustoista tulevat oppijat sekä oppilaiden ikäkausi ja kehitysvaihe. Työtapojen tulee olla monipuolisia, oppilaslähtöisiä ja oppilaita osallistavia. Työtapoja valittaessa lähtökohtana ovat toiminnallisuus ja tutkiva oppiminen. Opetusta voidaan eheyttää niin, että kohdekielen taitojen oppiminen nivotaan muiden oppiaineiden opetukseen.
Työtavoilla ohjataan oppilaita monipuoliseen vuorovaikutukseen, yhteiseen pohtimiseen, kielelliseen uteliaisuuteen ja päättelyyn sekä yhteistyötaitojen kehittämiseen. Työtavoissa yhdistyy leikinomaisuus, musiikki, draama, pelit ja liike sekä eri aistien hyödyntäminen. Oppilaille tarjotaan suullisen vuorovaikutuksen lisäksi mahdollisuuksia tutustua kohdekieleen ja oppia sitä myös kirjoitetun kielen kautta. Oppilaita ohjataan pohtimaan kielen oppimistaan esimerkiksi Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla sekä vähitellen ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.
Opetuksessa voidaan hyödyntää koko koulua ja koulun lähiympäristöä oppimisympäristöinä. Monikielisyys, kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus ovat näkyvissä oppimisympäristöissä. Kohdekieli kuuluu ja näkyy oppimistilanteissa ja oppilaalle tutuissa vuorovaikutustilanteissa. Oppimisympäristöjä voidaan muuttaa erilaisiin kielenoppimistilanteisiin sopiviksi ja siten mahdollistaa monipuoliset työtavat sekä työskentely ryhmissä ja itsenäisesti.
Oppimisympäristöjä suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa. Oppimisympäristöt tukevat oppilaan luontaista uteliaisuutta ja kokeilunhalua sekä leikillisyyttä ja mielikuvitusta, jotta oppilas rohkaistuu käyttämään vähäistäkin kielitaitoaan alusta asti. Oppimisympäristöjen avulla vahvistetaan oppilaiden monilukutaidon kehittymistä hyödyntämällä opetuksessa esimerkiksi kuvia, liikettä, ääntä ja erilaisia didaktisia välineitä. Opetuksessa tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia tutustua kohdekieleen ja kohdekieleen liittyvään kulttuuriin hyödyntämällä erilaisia oppimisympäristöjä sekä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi verkkoyhteyksiä muiden kohdekieltä puhuvien kanssa.
Oppiminen on yhteistoiminnallista ja oppilaita osallistavaa. Alusta asti on tärkeää kasvattaa oppilaita kannustavaan ja virheitä sallivaan ilmapiiriin, jossa jokaisella on turvallista ilmaista itseään vieraalla kielellä. Ilo omasta ja muiden osaamisesta on keskeinen tavoite kielten oppitunnilla.
Luokkatilaan/ koulun käytävään suositellaan koottavaksi aihepiireittäin vaihtuva havaintoseinä tukemaan työn alla olevan aihepiirin sanaston ja fraasien harjoittelua ja mieleen painamista.
Sanaston oppimisen tukemiseksi harjoiteltavien sanojen ja fraasien toistoon on suositeltavaa hyödyntää luokan- ja aineenopettajan yhteistyötä.
Oppimisessa hyödynnetään monipuolisesti TVT:tä kaupungin tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelman mukaisesti https://tvtsuunnitelmahameenlinna.wordpress.com/tavoitteet/1-2-luokat/
Koulun toimintakulttuurissa suositaan kielten näkyvyyttä edistäviä toimintoja. Kielitietoinen koulu – vinkkejä kielten näkyvyyden lisäämiseksi koulun arjessa https://tutorhameenlinna.files.wordpress.com/2019/08/kieli-nc3a4kyvc3a4ksi-1.pdf
Eurooppalainen kielisalkku: http://kielisalkku.edu.fi/fi/luokat-1-3/
Kielet/kieliaineet monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa
KIELIKASVATUS
Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.
Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa pyritään huomioimaan englannin kielen sisällyttäminen oppimisprosessiin ja tuotoksiin ensin suullisesti ja myöhemmin vahvistuvaa luku- ja kirjoitustaitoa hyödyntäen esim. tiedonhakuun ja dokumentointiin.
Aineenopettaja – luokanopettaja yhteistyössä opetusta on tärkeää eheyttää niin, että kohdekielen taitojen oppiminen nivotaan luontevasti muiden oppiaineiden opetukseen.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 3-6
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki
Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu, kielenopiskelutaitojen vahvistaminen sekä toiminnalliset, luovuutta ja osallisuutta edistävät työtavat tukevat oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaille tarjotaan tilaisuuksia tutustua myös muihin koulun tarjoamiin kieliin. Heille kerrotaan monipuolisen kielitaidon merkityksestä ja heitä kannustetaan opiskelemaan monipuolisesti kieliä.
Opetus tulee järjestää oppilaiden lähtökohdat huomioon ottaen ja opetusta tulee tarvittaessa eriyttää. Oppilaalla on oikeus saada oppimisen tukea tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaan vapauttamiseen kielen opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja sen tulee perustua jokaisen oppilaan osalta yksilölliseen harkintaan. Oppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 luvussa 7. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kohdekieltä entuudestaan osaaville oppilaille. Oppilaita ohjataan löytämään itselleen sopivaa ja kiinnostavaa oppimista edistävää aineistoa esimerkiksi verkosta tai kirjastosta.
Oppilaat tutustuvat oman koulun kielipolun mukaisiin kieliin lyhyissä kielisuihkutuksissa, joita järjestetään alkuopetuksen muun toiminnan osana.
Oppilaita kannustetaan opiskelemaan useita kieliä. Oppilaille ja heidän huoltajilleen kerrotaan kaupunkimme kielipolusta ja vapaaehtoisen A2-kielen opiskelumahdollisuuksista 1. ja 2. luokkien aikana.
Kodin ja koulun yhteistyö on erityisen tärkeää vieraan kielen opiskelun alkaessa. Opettajan on tärkeää tukea vanhempia kertomalla erilaisista kielen opiskelutavoista ja kannustaa koteja hyödyntämään esim. ilmaisia sähköisiä kielten oppimisalustoja kielen oppimisen toistokertojen lisäämiseksi.
Opetuksessa huomioidaan yleisen tuen työkalupakin apuvälineet, joiden avulla opettaja tukee oppilaiden oppimisen edistymistä ja turvaa laadukkaan opetuksen oppilaiden erilaiset lähtökohdat huomioon ottaen.
Oppilaalla on oikeus saada opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää (tilapäistä tai jatkuvaa) oppimisen ja koulunkäynnin tukea (kolmiportainen tuki).
Englantia entuudestaan osaavien oppilaiden motivaatiota on tärkeää ylläpitää eriyttämällä opetusta ylöspäin esim. TVT:tä hyödyntäen tai eriyttämällä oppilaita osaamisen tasoaan vastaavien haasteellisempien tehtävien pariin.
Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 3–6
Arviointi
Lukuvuoden aikana toteutettavan arvioinnin ensisijainen tehtävä on ohjata oppimista kannustavan palautteen avulla. Opettajan antama palaute antaa oppilaille mahdollisuuden tulla tietoiseksi oppimisen tavoitteista sekä omista taidoista ja niiden kehittämisestä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että opettaja antaa oppilaille mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan eri tavoin. Oppilaat harjoittelevat opettajan ohjaamana itse- ja vertaisarvioinnin taitoja osana kielten opiskelua.
Lukuvuoden päätteeksi A1-kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi tekemiensä havaintojen perusteella oppilaiden osaamista suhteessa kaikkiin opetussuunnitelman perusteissa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin. Opettajan arvioidessa oppilaan oppimista on huolehdittava siitä, että oppilaat voivat osoittaa osaamistaan eri tavoin.
Opettaja käyttää ennakoivaa toiminnallista diagnostista arviointia oppilaiden lähtötason arviointiin ja hyödyntää sitä opetusta ja eriyttämistä suunnitellessaan.
Oppilaiden kanssa keskustellaan yhdessä oppimisen tavoitteista, hyvän osaamisen kriteereistä ja opetellaan asettamaan omia tavoitteita oppimiselle. Yleiseurooppalaisessa viitekehyksessä (EVK) kuvataan PRE-A1 –kielitaitotason arvioinnin kriteerit.
Oppilaan englannin osaamista arvioidaan 1.-2.lk:lla erilaisten tunnistamista, ymmärtämistä ja suullista tuottamista mittaavien tehtävien avulla. Omia arvioitavia (suullisia ja vähitellen myös kirjallisia) tuotoksia opetellaan dokumentoimaan erilaisin menetelmin TVT-taitojen karttuessa.
Työskentelyn arvioinnissa kiinnitetään huomiota osallistumiseen, vuorovaikutustaitojen kehittymiseen sekä työvälineistä ja pienistä kotitehtävistä huolehtimiseen.
Oppilas harjoittelee toiminnallisesti kielten opiskelussa tarvittavien työskentelytaitojen ja oppimisen itsearviointia (erilaiset keholliset tunteen, ajatusten tai osaamisen näyttämistavat: esim. peukuttaminen, janapeli, Exit Ticket). Luku- ja kirjoitustaidon kehittyessä itsearvioinnin tapoja monipuolistetaan.
Oppilaat antavat toisilleen kannustavaa vertaisarviointia esim. kehukorttien avulla tai toiminnallisen hyvän huomaamisen keinoin.
Oppilas saa opettajalta monipuolista kannustavaa ohjaavaa palautetta kielenopiskelutaitojen kehittymisestä. On tärkeää, että oppilaalle kehittyy vahva myönteinen minäkuva kieltenoppijana. Oppilaan vahvuudet kielenopiskelun osalta otetaan esille myös arviointikeskustelussa.
1.lk:n lukuvuositodistuksessa englanti arvioidaan: hyväksytty/ hylätty + oppiaineen oppimisen tavoitteisiin liittyvää informatiivista sanallista palautetta lausepankista (vahvuudet edellä).
2.lk:n väliarvioinnissa ja lukuvuositodistuksessa englanti arvioidaan: Sanallinen (rasti)-arviointi kaikista oppiaineista + oppiaineen oppimisen tavoitteisiin liittyvää informatiivista sanallista palautetta lausepankista (vahvuudet edellä)
Englannin A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Työtavoilla ohjataan oppilaita monipuoliseen vuorovaikutukseen, yhteiseen pohtimiseen, kielelliseen uteliaisuuteen ja päättelyyn sekä yhteistyötaitojen kehittämiseen. Työtavoissa yhdistyy leikinomaisuus, musiikki, draama, pelit ja liike sekä eri aistien hyödyntäminen. Toimintatavat antavat oppilaille mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia oppia kohdekieltä suullisesti vuorovaikutuksen ja kirjoitetun kielen kautta. Oppilaita ohjataan pohtimaan kielen oppimistaan esimerkiksi Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.
Opetuksessa voidaan hyödyntää koko koulua ja koulun lähiympäristöä oppimisympäristöinä. Monikielisyys, kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus ovat näkyvissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Kohdekieli kuuluu ja näkyy oppimistilanteissa ja oppilaalle tutuissa vuorovaikutustilanteissa. Oppimisympäristöjä voidaan muuttaa erilaisiin kielenoppimistilanteisiin sopiviksi ja siten mahdollistaa monipuoliset työtavat sekä työskentely ryhmissä ja itsenäisesti. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla.
Oppimisympäristöjen avulla vahvistetaan oppilaiden monilukutaidon kehittymistä hyödyntämällä opetuksessa esimerkiksi kuvia, liikettä, ääntä ja erilaisia didaktisia välineitä. Opetuksessa tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia tutustua kohdekieleen ja kohdekieleen liittyvään kulttuuriin hyödyntämällä erilaisia oppimisympäristöjä. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Englantia käytetään aina, kun se on mahdollista.
Kielet/kieliaineet monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa
KIELIKASVATUS
Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.
Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa pyritään huomioimaan englannin kielen sisällyttäminen oppimisprosessiin ja tuotoksiin ensin suullisesti ja myöhemmin vahvistuvaa luku- ja kirjoitustaitoa hyödyntäen esim. tiedonhakuun ja dokumentointiin.
Opetusta on tärkeää eheyttää niin, että kohdekielen taitojen oppiminen nivotaan luontevasti muiden oppiaineiden opetukseen ja englannin kieltä käytetään myös muissa oppiaineissa dokumentoinnissa ja tiedonhaussa. Oppimista tukeva opetuksen eheyttäminen edellyttää pedagogista keskustelua ja aineenopettaja – luokanopettaja yhteistyötä.
(Englannin kielen A-oppimäärän paikallisessa opetussuunnitelmassa on käytetty lähteenä Merja Meriläisen ja Maarika Piispasen (2019) teosta The Early Bird gets the Word, opettajan opas, Laaja-alainen osaaminen 1.-2.-luokat.)
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki englannin A-oppimäärässä vuosiluokilla 7-9
Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu, kielenopiskelutaitojen vahvistaminen sekä toiminnalliset, luovuutta ja osallisuutta edistävät työtavat tukevat oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaille tarjotaan tilaisuuksia tutustua myös muihin koulun tarjoamiin kieliin. Heille kerrotaan monipuolisen kielitaidon merkityksestä ja heitä kannustetaan opiskelemaan monipuolisesti kieliä.
Opetus tulee järjestää oppilaiden lähtökohdat huomioon ottaen ja opetusta tulee tarvittaessa eriyttää. Oppilaalla on oikeus saada oppimisen tukea tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaan vapauttamiseen kielen opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja sen tulee perustua jokaisen oppilaan osalta yksilölliseen harkintaan. Oppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 luvussa 7. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kohdekieltä entuudestaan osaaville oppilaille. Oppilaita ohjataan löytämään itselleen sopivaa ja kiinnostavaa oppimista edistävää aineistoa esimerkiksi verkosta tai kirjastosta.
Oppilaat tutustuvat oman koulun kielipolun mukaisiin kieliin lyhyissä kielisuihkutuksissa, joita järjestetään 3.lk:lla muun toiminnan osana.
Oppilaita kannustetaan opiskelemaan useita kieliä. Oppilaille ja heidän huoltajilleen kerrotaan kaupunkimme kielipolusta ja vapaaehtoisen A2-kielen opiskelumahdollisuuksista jo vuosiluokilla 1-2. Lisäksi 3.lk:n oppilaiden vanhemmille järjestetään vapaaehtoisten A2-kielten opiskelumahdollisuuksista kieli-infoilta ja heitä tiedotetaan asiasta riittävän ajoissa ennen kielivalintoja.
Kodin ja koulun yhteistyö on erityisen tärkeää vieraan kielen opiskelussa. Opettajan on tärkeää tukea vanhempia kertomalla erilaisista kielen opiskelutavoista ja kannustaa koteja hyödyntämään esim. ilmaisia sähköisiä kielten oppimisalustoja kielen oppimisen toistokertojen lisäämiseksi.
Opetuksessa huomioidaan yleisen tuen työkalupakin apuvälineet, joiden avulla opettaja tukee oppilaiden oppimisen edistymistä ja turvaa laadukkaan opetuksen oppilaiden erilaiset lähtökohdat huomioon ottaen.
Oppilaalla on oikeus saada opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää (tilapäistä tai jatkuvaa) oppimisen ja koulunkäynnin tukea (kolmiportainen tuki).
Englantia entuudestaan osaavien oppilaiden motivaatiota on tärkeää ylläpitää eriyttämällä opetusta ylöspäin esim. TVT:tä hyödyntäen tai eriyttämällä oppilaita osaamisen tasoaan vastaavien haasteellisempien tehtävien pariin.
Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi englannin kielen A-oppimäärässä vuosiluokilla 7–9
Lukuvuoden päätteeksi A1-kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi tekemiensä havaintojen perusteella oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin. Opettajan arvioidessa oppilaan oppimista on huolehdittava siitä, että oppilaat voivat osoittaa osaamistaan eri tavoin.
Määritellessään osaamisen tasoa 6.vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää englannin A-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin, myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen.
Opettaja käyttää ennakoivaa toiminnallista diagnostista arviointia oppilaiden lähtötason arviointiin ja hyödyntää sitä opetusta ja eriyttämistä suunnitellessaan.
Oppilaiden kanssa keskustellaan yhdessä oppimisen tavoitteista, hyvän osaamisen kriteereistä ja opetellaan asettamaan omia tavoitteita oppimiselle. Yleiseurooppalaisessa viitekehyksessä (EVK) kuvataan kielitaitotasojen arvioinnin kriteerit.
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kehittyvan-kielitaidon-tasojen-kuvausasteikko
Oppilaan englannin osaamista arvioidaan erilaisten tunnistamista, ymmärtämistä sekä suullista ja kirjallista tuottamista mittaavien tehtävien avulla. Omia arvioitavia (suullisia ja kirjallisia) tuotoksia opetellaan dokumentoimaan erilaisin menetelmin TVT-taitojen karttuessa.
Työskentelyn arvioinnissa kiinnitetään huomiota osallistumiseen, vuorovaikutustaitojen kehittymiseen sekä työvälineistä ja kotitehtävistä huolehtimiseen.
Oppilas harjoittelee monipuolisesti kielten opiskelussa tarvittavien työskentelytaitojen ja oppimisen itsearviointia (erilaiset keholliset tunteen, ajatusten tai osaamisen näyttämistavat: esim. peukuttaminen, janapeli, Exit Ticket, sähköiset työskentelyalustat (analytiikka) sekä kirjallinen ja suullinen itsearviointi).
Oppilaat antavat toisilleen kannustavaa vertaisarviointia esim. kehukorttien avulla tai toiminnallisen hyvän huomaamisen keinoin.
Oppilas saa opettajalta monipuolista kannustavaa ohjaavaa palautetta kielenopiskelutaitojen kehittymisestä. On tärkeää, että oppilaalle kehittyy vahva myönteinen minäkuva kieltenoppijana. Oppilaan vahvuudet kielenopiskelun osalta otetaan esille myös arviointikeskustelussa.
Vuosiluokilla 3-6 oppilaan osaaminen kuvataan arvosanalla (4-10) lukuvuositodistuksessa.